Puheet generatiivisen tekoälyn ympärille syntyneestä talouskuplasta ovat kiihtyneet viime viikkoina entisestään, ja nyt pelko uudesta lamasta on hiipinyt taloustieteilijöiden ennusteista pörssiin. Silti tekno-optimistinen usko generatiivisen tekoälyn vallankumoukselliseen tuottavuuteen istuu vahvassa, ja hypen haastaminen torpataan hyvin helposti luddiittien ideologisena venkoiluna. Perusteeton usko tekno-osakkeisiin puolestaan menee läpi usein sellaisenaan asiantuntijain näkökulmaa pönkittävien kommenttien saattelemana.
Tällä viikolla saimme tästä hegemonisesta asetelmasta erinomaisen esimerkin Helsingin Sanomien uutisoidessa otsikolla ”Tekoälyosakkeet ryskyvät – Onko edessä korjausliike?”. Sittemmin jutun otsikko on muovattu vielä kärkevämmäksi: ”Tekoälyosakkeet ryskyvät Yhdysvalloissa: ”Ei ole kuplaa”, sanoo osakestrategi”. Kuplan mainitseminen on itsessään merkittävää, mutta sen olemassaolon torppaaminen noin yksiselitteisesti osakestrategin suulla kuulostaa tosiasioiden valossa varsin veikeältä.
Huomionarvoista jutussa on se, miten osakestrategien suilla käsitellään kuplariskien tunnistamiseen liittyviä olennaisia taloudellisia tekijöitä. Alla purku kolmesta keskeisestä väitteestä.
Arvostus ja kuplan tunnusmerkit
Asiantuntijain keskeinen väite on ”Ei ole mitään kuplaa, joka voisi puhjeta”.
Jutussa todetaan, että ”teknologiaosakkeet on hinnoiteltu vuosikymmenen alhaisimmille tasoilleen, kun osakkeiden hintoja suhteutetaan tulosennusteisiin”.
Arvostuskertoimet ovat toki laskeneet osin tulosennusteiden nousun myötä, mutta historiallisesti kuplavaiheille on tyypillistä juuri epärealististen tulosennusteiden sisältyminen hinnoitteluun. Markkina-arvostus perustuu lopulta toteutuneeseen kassavirtaan, ei pelkästään konsensusennusteeseen.
Toistaiseksi listautumattomien, johtavien tekoäly-yritysten OpenAI:n ja Anthropicin arvostus mitataan tällä hetkellä biljoonissa (1 ja 12 nollaa eli miljoona miljoonaa) samalla, kun yhtiöt tekevät merkittäviä miljardiluokan tappioita. Ainoat tällä hetkellä tekoälyhypestä selvästi hyötyvät yritykset ovat olleet siru-/puolijohdevalmistajia ja datakeskustoimijoita. Tekoälysirujen kuningas Nvidia onkin noussut parissa vuodessa maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi noin 5 biljoonan dollarin markkina-arvolla. Tekoälyhypen tuottavuuslupaukset ovat kuitenkin toistuvasti jääneet lunastamatta, ja useat vakavasti otettavat taloustieteilijät ovat nostaneet tekoälyn yhtenä maailman historian odotetuimmista talouskuplista.
Ja sijoittajat ovat huomanneet tämän. Tekoälyyn liitetyt osakkeet ovat ottaneet osumaa viime aikoina toistuvasti. Viime viikolla Google kyykkäsi 13 %. Intel tipahti 30 %. Nvidiaan, OpenAI:hin ja Oracleen vahvassa riippuvuussuhteessa oleva tekoälypilvipalvelutarjoaja Coreweave on tippunut sysäyksittäin syksyn mittaan ja menettänyt 34 % arvostaan viimeisen vuoden aikana.
Kun sijoittajat ovat tuotto-odotusten latistuttua halunneet nostaa osuuksiaan pois tekoälyhypeen yhdistetystä Blue Owlin teknorahastosta, se on joutunut rajoittamaan nostoja koko vuoden.
Painoarvo ja systeeminen haavoittuvuus
Jutussa esiintyvä toinen kiinnostava linjaus kuplattomuudelle on painottaa, että rytinässä on kyse vain tekoäly-yrityksistä.
Kun jutussa asiantuntijat korostavat, että ”kyse ei ole osakkeiden yleisestä myyntiaallosta, vaan pörssien rytistessä laskussa ovat olleet etupäässä tekoäly- ja siruyhtiöt”, sitä esitetään lieventävänä seikkana. Perään heitetään vielä toteamus ”Yhdysvaltain talous on osoittautunut kestäväksi eikä aiheuta huolta markkinoille”.
Tämä toppuutelu jättää mainitsematta pörssin painotuksen. Suurimmat tekoälyvetoiset yhtiöt kattavat yli 40 % koko S&P 500 -indeksin painosta, ja ne ovat vastanneet noin 75 % indeksin kasvusta tänä vuonna. Ilman tekoälybuumia Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kasvu olisi ollut vain 0,5–1,1 %, mikä hätyyttelee jo taantuman rajoja.
”Talouden perusteet on kunnossa” -väite pitää osin paikkansa, mutta perusteet ovat heikot vertailukohdassa, kun markkinoiden nousu on niin voimakkaasti sidoksissa pieneen joukkoon teknojättejä. Systeeminen riski kasvaa, kun indeksin kehitys ja laajemman talouden narratiivi ovat riippuvaisia samasta sektoripainotuksesta.
Välivaalien vaikutus
Kolmas väite koskee viikolla käytyjä Yhdysvaltojen välivaaleja: asiantuntija toteaa, että vaalien jälkeen ”sijoittajat huokaisevat helpotuksesta riippumatta vaalien lopputuloksesta”. Historiallisesti pörssit ovat nousseet ”lähes aina vaalien jälkeen, kun epävarmuus poistuu. Eli sen puolesta vuoden lopun ja ensi vuoden alun pitäisi olla pörsseissä vahvaa aikaa”.
Tämä ei ole täysin tuulesta temmattu väite, ja pörsseissä nähtiinkin nousua heti vaalien jälkeen. Pelot vaaleihin liittyvistä levottomuuksista ja esimerkiksi siitä, että Trump haastaisi vaalien tuloksen, väistyivät.
Tekoälykuplan näkökulmasta tilanne ei välttämättä ole niin suotuisa. Useissa osavaltioissa äänestettiin datakeskuksia ja tekoälyä vastaan, ja Trumpin hallinnon ja republikaanipuolueen fossiiliteollisuudella pönkittämä tekoälyteollisuus kohdannee jatkossa vahvaa vastarintaa.
Maailman rikkain ihminen Elon Musk käytti liki puoli miljardia dollaria mieleistensä ehdokkaiden tukemiseen, muttei saanut rahoilleen vastinetta. Päinvastoin, hänen seuraavaksi piilaaksoksi kaavailemansa Teksas kääntyi republikaanihegemoniasta demokraattijohtoiseksi.
Sama ilmiö nähtiin myös muualla. Tekoälylobbareiden rahoittamat ehdokkaat hävisivät yksi toisensa jälkeen progressiivisemmille ehdokkaille, ja lukuisat tekoälyä rajoittavat lakialoitteet menivät läpi.
Kuvernöörikisojen ratkettua demokraateille jopa puolet suunnitelluista tekoälydatakeskuksista saattavat kohdata uutta vastarintaa muun muassa Georgiassa, Ohiossa ja Pennsylvaniassa. Ympäri Yhdysvaltoja kansa sai äänestää tekoälydatakeskushankkeiden rajoittamisesta, ja 40 ehdotuksesta 39 meni läpi.
Tässä tilanteessa, kun tekoälyosakkeet ovat jo valmiiksi alttiita korjausliikkeille, pienetkin negatiiviset uutiset voivat laukaista myyntipaineen ja pelkoreaktion sijoittajiston keskuudessa. Elämme jänniä aikoja. Ja se on kupla.
Erkki Mervaala
Erikoistutkija (Suomen ympäristökeskus)