Millaista tekoälyä otetaan Suomessa käyttöön julkisella sektorilla, on puhututtanut ihmisiä kesän aikana. Keskustelun avasi Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen HS:n jutussa juhannuksen jälkeen. Siksi Tekoälymuutos ja tulevaisuus? -keskustelutilaisuus Tampereen Paidiassa tuli hyvään aikaan. Sitä olivat yhteistyössä järjestämässä Vastuullinen tekoäly ry, Sustinaires ry, DigiSus-tutkimusalusta ja AI4Citizens-projekti.
Keskusteluun johdattivat alustuspuheenvuorot. Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Kerttu Kajander toi alkuun nuorten näkökulman. Hän muistutti, että kyse on myös siitä, millaisen maailman olemme rakentamassa nuorille: mitä se heille tarjoaa ja mitä vaatii. Valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Aleksi Kopponen kiinnitti julkisen hallinnon tekoälyvision vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen: valtion velkaan, heikkoon talouskasvuun ja hallinnon alalla odottavaan eläköitymiseen. Jotta palvelut voidaan turvata, tarvitaan tekoälyä. Yliopistotutkija Tuukka Lehtiniemi aloitti siitä vallalla olevasta käsityksestä, että tekoälyä rakentavat teknologiayritykset olisivat jo päättäneet tulevaisuudestamme. Hän avasi asiaa kolmen metaforan kautta: karisma, kentauri ja luddiitti. Helsingin yliopistossa ohjelmajohtajana toimiva Karoliina Snell nosti esiin, miten paljon vastuuta on nyt kehittyvien teknologioiden aikana siirretty yksilöille. Hän kehotti ihmisiä pohtimaan, millaista teknologiaa he haluaisivat, ja tuomaan esiin ajatuksiaan lähidemokratian ja päättäjien kautta.
Kaikki puheenvuorot ovat katsottavissa vielä 23. syyskuuta saakka Avoimessa Areenassa.
Ihmiset kaipaavat avointa keskustelua tekoälystä
Tilaisuuden tunnelmaa kuvasi yksi osallistuja seuraavasti: “Ilmassa purkautuu jotain todella arvokasta”. Sellaiselta tuntui, kun paikalla olleet avasivat omia käsityksiään tekoälystä yli kuudellekymmenelle osallistujalle. Keskustelu oli osin kriittistä, mutta myös omasta kokemuksesta nousevaa ja eteenpäin suuntaavaa. Koin, että se oli yksi parhaista tekoälykeskusteluista, joihin itse olen saanut osallistua. Paikalla oli useita tutkijoita ja tekoälyn parissa työtään tekeviä. Siksi olikin raikasta, miten avoimesti monet kertovat ajatuksistaan ja toiveistaan. Selväksi kävi, että tässä ajassa ihmiset kaipaavat foorumeja, joissa voi vapaasti jakaa ajatuksiaan.
Tärkeäksi nousi kysymys vallan uusjaosta: keitä tekoälymuutos hyödyttää ja ketkä ovat sen pudokkaat?
Tilaisuudessa katettiin iso määrä tekoälyyn liittyviä teemoja ja huolia. Niitä olivat esimerkiksi se, miten tekoäly muuttaa työtä ja mitkä ovat tekoälyn ympäristövaikutukset. Jos ympäristö ei kestä sitä valtavaa kuormitusta ja resurssien käyttöä, jota järjestelmät edellyttävät, miten käy ihmisen? Ihminen elää kiinteässä suhteessa ympäristöönsä, ei siitä erillään, toisin kuin tekoälymallit.
Keskustelijat pohtivat myös, riittääkö sääntely ohjaamaan tekoälyä turvalliseen ja kansalaisten kannalta hyödylliseen suuntaan. Tärkeäksi nousi kysymys vallan uusjaosta: keitä tekoälymuutos hyödyttää ja ketkä ovat sen pudokkaat?
Miksi kiire johtaa tekoälymurrosta?
Useassa puheenvuorossa toistui ihmettely tekoälyyn liitetystä kiireestä. Mikä on syynä siihen kiireeseen, jolla tekoälyteknologiaa tuodaan kaikkialle yhteiskuntaan? Mikä on se maailma, josta olemme myöhästymässä tai jäämässä kokonaan paitsi? Eräs kommentoija toi esiin, että julkisella sektorilla käytössä tällä hetkellä oleva teknologia ei vielä skaalaudu, jolloin sen käytöstä saadut kokemukset eivät hyödytä muita.
Kun tekoälymalleja on kehitetty vauhdilla, esiin on noussut toistuvasti kysymys työn vähenemisestä ja työnkuvien muuttumisesta. Yksi puhuja huomautti, että ihmiset ovat jo teollisesta vallankumouksesta saakka kehittäneet teknologiaa, joka muokkaa ja muuttaa ihmisen työtä, eikä ihminen ole ollut asemaansa kovin tyytyväinen. Teollinen vallankumous alisti ihmisen osaksi koneen prosessia. Voiko tekoäly vapauttaa ihmisen ja jos, mitä se vaatii? Ovatko ihmiset edes valmiita siihen?
Mikä on se maailma, josta olemme myöhästymässä tai jäämässä kokonaan paitsi?
Ihmisellä on kyky kehittää uusia isoja muutoksia aiheuttavia teknologioita, mutta heikko kyky ennakoida niiden vaikutuksia ja valmistautua näihin muutoksiin. Useassa puheenvuorossa nousikin esiin, millaista vastuuta hyvin nopeasti kehittyvä teknologia vaatii ihmisiltä. Onko ihmisillä valmius ymmärtää laajasti niitä kysymyksiä, joiden eteen kehittyvä teknologia meidät johdattaa? Millaisia valmiuksia päättäjillä ja kansalaisilla on käydä eettis-moraalista keskustelua siitä, mikä on ihmisen ja mikä koneen osa? Tällä hetkellä näyttää siltä, että nämä kysymykset on ohitettu, kun huomio on ollut taloudessa, tuottavuudessa ja kilpailukyvyssä. Aihepiirin eettiset kysymykset liittyvät mm. oppimiseen, tietoon itsessään, lainsäädäntöön, järjestelmiin koodattuihin antropomorfisiin, ihmismäisiin piirteisiin, agenttisiin järjestelmiin. Mitkä oikeudet annamme algoritmisille, oppiville järjestelmille ja missä ylipäänsä menee koneen ja ihmisen raja? Tekoälymallitkin ovat ihmisen luomia järjestelmiä.
Miten valtaa jaetaan uudelleen tekoälyn aikakaudella?
Puheenvuoroissa nousi esiin kysymys tekoälyteknologiaan liittyvästä vallasta: miten valtaa ollaan tekoälyn avulla jakamassa uudestaan? Se liittyy teknologiaa kehittäviin yrityksiin, globaaliin kilpailuun suurvaltojen välillä, se liittyy työn uusjakoon ja taitoihin. Ketkä oppivat käyttämään tekoälyä niin, että se hyödyttää heidän ajatteluaan ja tarvittavia taitoja työmarkkinoilla? Ketkä ovat muuttuvan yhteiskunnan pudokkaat? Millaista yhteiskuntaa olemme rakentamassa erilaisten tekoälyjen ja etenkin kansalaisille käytössä olevan generativiivisen tekoälyn myötä? Ketkä häviävät ja millainen yhteiskunta on muovautumassa, jos muutosta tehdään teknologian ehdoin?
Puhumme teknologiasta, kun meidän oikeastaan pitäisi puhua siitä, mihin tätä teknologiaa haluamme käyttää, mitä tavoittelemme.
Lähitulevaisuuden kannalta tärkeä kysymys on se, ketkä ylipäänsä voivat ottaa osaa keskusteluun? Tekoälylukutaitoa ja tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevää oppimateriaalia on niukasti jaossa. Kenellä on ylipäänsä tietoa käydä keskustelua? Ketkä ovat niitä, jotka saavat päättää tulevaisuuden suunnan? Jo nyt on käynyt selville, etteivät tekoälyjä kehittävät isot globaalit yritykset ole paras taho tuottamaan sellaisia yhteiskunnan malleja, joita kansalaiset eniten haluavat. Puhumme teknologiasta, kun meidän oikeastaan pitäisi puhua siitä, mihin tätä teknologiaa haluamme käyttää, mitä tavoittelemme.
Eräs osallistuja kuvasi asiaa näin: “Olen saanut kasvaa hyvinvointi-Suomessa, mutta minkälaiseen visioon Suomesta ja Suomen tulevaisuudesta tekoälyn liitämme? Olisi helpompi käydä keskustelua, kun olisi näkyvissä, mihin tällä teknologialla tähtäämme, mihin olemme matkalla.”
Osallistujat toivoivat lisää avoimen foorumin keskusteluja. Tärkeänä pidetiin myös sitä, että mahdollisimman monenlaiset kansalaiset pääsisivät mukaan esittämään ajatuksiaan ja kertomaan, millaista tulevaisuutta he toivovat tekoälyteknologian aikakaudella. Keskustelu on vasta alkanut. Myös Vastuullinen tekoäly, Sustinaires, DigiSus ja AI4Citizens ovat luvanneet jatkaa keskusteluja!
Ritva Leino
Vastuullinen tekoäly ry:n hallituksen jäsen
Vastuullinen tekoäly ry toteuttaa syyskuun aikana (1.-30.9.2026) kyselyn siitä, miten ihmiset tekoälyä käyttävät ja millaista tietoa siitä toivovat ja tarvitsevat. Kyselyn vastaukset yhdistys käyttää kehittääkseen kykyään käydä kansalaiskeskustelua. Linkki kyselyn sivulle: https://aivaste.fi/toiminta/kysely-tekoalyn-kaytosta/
Linkki suoraan kyselyyn: https://hello727098.typeform.com/to/iVmE2xNM
Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä niitä jaeta muille. Mikäli haluat osallistua jatkokeskusteluun, sinulta kysytään viimeisellä sivulla sähköpostiosoitetta. Linkin tietosuojaselosteeseen löydät samalta sivulta. Kiitos, jos voit käyttää muutaman minuutin vastaamiseen!
Vastuullinen tekoäly ry:n toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja yhdistyksen tavoitteena on tehdä kansalaisille näkyväksi generatiivisen tekoälyn vaikutuksia yksilöön, yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Linkkejä:
https://faktabaari.fi/edu/oppaat/ai/
https://www.sitra.fi/julkaisut/demokraattinen-tekoaly-suomessa/
https://education.ec.europa.eu/focus-topics/digital-education/actions/plan/ethical-guidelines-foreducators-on-using-artificial-intelligence
https://www.oecd.org/en/publications/artificial-intelligence-and-the-future-of-citizenparticipation_a1ee2e0a-en/full-report/opportunities-for-ai-tools-to-improve-and-enhance-citizenparticipation-in-policymaking_1793beb2.html